Pakkasraja

Mikä on pakkasraja lapsen tai vauvan ulkona nukuttamiseen? Tämä on ollut päivän polttava - tai pikemminkin hyytävä - puheenaihe, kun talven pakkasennätys on paukkunut. Ensin ajattelin, että -15 astetta on raja. Tänään oli -19 kun päiväuniaika läheni. Kaverini, joka on Lapista, sanoi heillä rajan olevan -20 kymmenkuiselle vauvalle.

En osaa nukuttaa Tahmatassua päiväunille kuin vaunuihin. Sisällä hän ei osaa rauhoittua kuin sairaana tai tunnin vieressä istumisen seurauksena. Raahaankin vaunuja mukanani välillä outoihinkin paikkoihin, jotta saan tytön päiväunille. Potta ja rattaat kulkevat kyläillessä, jos päiväuni tai vessailu tuntuvat ajankohtaisilta eikä niihin muuten ole vieraspaikassa varauduttu.

Autoillessa täytyy lähteä ainakin 40 minuutin matkan päähän, että tyttö ehtii nukahtaa edes vartiksi. Olen lähinnä opettanut häntä, ettei autoon kannata nukahtaa. Tämä on seurausta siitä, että käymme salibandytreeneissämme iltaisin enkä ole koskaan halunnut, että tyttö nukahtaa enää niin myöhään. Muutoin illan nukkumaan meno venyy niin, että väsähdän itse ensin. Niinpä kätevän älypuhelimen avulla, hän saa aina treeneistä palatessa katsoa YLE Areenan lastenohjelmia. Ja nyt isompana hän ei osaa nukahtaa nopeasti autossa, vaikka olisikin ideaali päiväuniaika.

Nyt pakkasten alettua, tyttö on nukkunut todella hyvin päiväunensa lasitetulla parvekkeella. Esimmäisenä pakkaspäivänä (-6 astetta) hän nukkui ennätykset aikoihin eli 2,5 tuntia. (Vertailuna todettakoon, että hän saattaa hoidossa sisällä nukkua lyhyimmillääm 5-17 minuuttia). Tämä pitkästä aikaa saatu luksusaika vanhemmille päivällä kyllä kostautui. Illalla Tahmatassun unihiekat ja nukkumatti olivat autuaan karkuteillä. Äidin päivällä saatu luksus muuttui raastavaksi pimeässä huoneessa hääräämiseksi iltamyöhään. Kolmen illan taistelun jälkeen Luumimamma ja -pappa päättivät, että päiväunilta saa käydä tytön herättämässä reilun tunnin kuluttua. Toimii! Olemmme rikkoneet pyhän säännön: "Älä koskaan herätä nukkuvaa lasta / naista!"

Tänään venytimme pakkasrajan -20 asteeseen. Eikä kaduta. Lapsi sai raikasta ilmaa reilun tunnin ja nukkui hyin. Hänet oli topattu niin hyvin, että vain posket ja nenänpää olivat hieman viileät sisälle tullessa. Niihinkin oli laitettu Bepanthenia, jonka uskon olevan vedetöntä rasvaa. Ainakaan se ei päästänyt pakkasta puraisemaan.

Herätykseksi aloimme roudata pakasteita ja petivaatteita parvekkeelle. Luumipappa kun huomasi, että nyt on täydellinen sää pakastimen sulatukseen ja petivaatteiden perusteelliseen tuuletukseen.

Tyttö tykkää pakkasesta selvästi, koska olisi halunnut mennä pakastimeen sulatuksen jälkeen ;)