Viime vuoden lopussa Sampo aloitti työt Suomen mielenterveyden keskusliitossa. Työt jatkuvat edelleen, vaikka aina rahoitusta vuoden vaihteessa joutuu jännittämään - nyt näyttää kuitenkin lupaavalle. Sampo on saanut paljon kiitosta ja työnteko on mahdollistanut mm. asunnon oston (jäljempänä kirjeessä).
Kevät kruunautui Sävelen päiväkodin ja eskarin loppumiseen. Tähän hetkeen päättyi Sävelen varhaislapsuus ja tunnelmaan sekoittui ylpeyttä sekä haikeutta. Kesä oli hyvin kuuma, mikä sopi meille hienosti. Kesän aloitukseksi vierailimme perhelomalla Kuopiossa Rauhalahden kylpylässä. Kyläilimme myös sukulaisissa Rovaniemellä ja Keski-Suomessa. Festarit tulivat tutuksi , sillä osallistuimme koko perheellä Tikkurila festivaaleille.
Vesalan keikka oli kohottava kokemus koko perheelle. Kaikesta menemisestä huolimatta emme kohdanneet koronaa. Kuumana kesänä kävimme usein läheisen tekojärven uimarannalla vilvoitelemassa. Sävel oppi siellä rohkeudellaan uimataidon ja uskaltautui hyppäämään ja porskuttelemaan syvissä vesissä.
Saila hyppäsi myös urallaan syvään päähän. Keväällä aloitettu työhaastattelu rupeama aktualisoitui uudeksi uraksi elokuussa Helsingin Kaupunginteatterissa. 14 vuoden työura päättyi Haltijassa apuvälinealalla. Se oli pelottavaa, mutta myös todella virkistävää. Saila on löytänyt työyhteisön, jossa todella arvostetaan ammattitaitoa ja työsuhde-edut ovat kohdallaan. Hän sai uudessa paikassa suorittaa loppuun Liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon. Se oli vuoden kestänyt tutkinto, joka alkoi jo edellisessä työssä. Nyt on paperi tämän HR- ja palkka-asiantuntijan oppineisuudesta.
Sävel aloitti koulun samaan aikaan elokuussa. Hän pääsi Vantaan kansainvälisen koulun englannin kieliselle luokalle Kaivokselaan. Pääsykokeet perustuivat äidinkielen taitoihin keväällä. Olimme useiden suurien uusien asioiden äärellä syksyn korvalla.
Olemme pitkään etsineet sopivaa omistusasuntoa. Erästä kerrostalo-osaketta olimme kesällä tavoittelemassa ja tutkimassa tonttia, johon se olisi kohonnut jouluna 2022. Siihen saimme asuntolainan jo neuvoteltua. Asunnosta puuttui kuitenkin jotain - kuten todelliset seinät :D. Pelkäsimme ettei se olekaan tarpeeksi tilava.
Yhtäkkiä Saila huomasi erään yksikerroksisen rivitalon Martinlaaksosta ja riensimme asuntonäyttöön. Ensimmäinen asuntonäyttö kymmeneen vuoteen, johon pääsimme suoraan sisään asti ilman ongelmia. Se näytti olevan kohtalomme, kun täällä tätä kirjettä kirjoitamme. Lokakuun muuttostressi on vaihtunut jouluiloon!
Vietimme joulua omassa kodissa tunnelmoiden takkatulen ääressä.
